IRKATK

JÄSENEN TIETOPAKETTI 2010

HYVÄ ILMAILU- JA RAUTATIEKULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSEN!

Tässä oppaassa kerrotaan mm. työttömyyskassan jäsenyydestä, kassan säännöistä ja annetaan ohjeita kuinka toimia työttömyyden kohdatessa tai haettaessa muita kassan maksamia etuuksia. Ohjeet on tarkoitettu Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan jäsenille ja ne perustuvat kassan sääntöihin ja työttömyyskassa- ja työttömyysturvalakiin.

Sisällysluettelo

· Yleistä työttömyyskassasta

· Jäsenyysehdot ja kassan säännöistä

· Jäsenmaksu

· Jos jäät työttömäksi

· Jäsenyys- ja työssäoloehto

· Työttömyyspäivärahan määrä

· Muutosturvan ansio-osa

· Työllistymistä edistävät palvelut

· Kuinka kauan päivärahaa maksetaan

· Soviteltu päiväraha

· Lomautus

· Työttömyyspäivärahan rajoitukset

· Sosiaalietuuksien vaikutus työttömyyspäivärahaan

· Yrittäjän työttömyysturva

· Työttömyysturva ja työ ulkomailla

· Vuorotteluvapaa

· Muutoksenhaku päätökseen

· Palkkaturva

· Muistettavaa

· Työttömyyskassan yhteystiedot

YLEISTÄ TYÖTTÖMYYSKASSASTA

Olet liittynyt Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan jäseneksi samalla päivämäärällä kun olet liittynyt kassan asiamiespiirin jäseneksi ja maksanut jäsenmaksusi. Kassan asiamiespiirit ovat: Ilmailualan Unioni IAU ry Merivartioliitto ry Rautatieläisten liitto ryRautatievirkamiesliitto ry Tulliliitto ry Vankilavirkailijain Liitto VVL ry ja Veturimiesten liitto ry Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassaan kuuluu kassan seitsemän asiamiespiirin kautta noin 19 000 jäsentä. Kassa on perustettu vuonna 1963. Työttömyyskassan toimintaa säätelee työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaki muiden lakien, asetusten ja kassan sääntöjen lisäksi. Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Kassan kotipaikka on Helsinki ja sen toimialueena koko Suomi. Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajisto ja hallitus.

Jäsenyyden ehdot

Kassan jäseneksi pääsee Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskentelee ilmailualan teknisissä tai maa- ja matkustajapalvelutehtävissä, tai rajavartiolaitoksessa palvelevana viranhaltijana, raideliikenteessä tai rautatiealalla, tullilaitoksessa tai rikosseuraamusalalla palvelevana viranhaltijana ja jonka kassan hallitus hyväksyy jäseneksi. Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on katsottu perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.

Kassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Kassan jäsenyyttä on haettava kirjallisesti kassan hallitukselta tai kassan asiamieheltä.

Kassan jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jona hän on hakenut kirjallisesti kassan jäsenyyttä ja maksanut jäsenmaksunsa.
Kassasta eroaminen

Kassasta eroaminen tapahtuu ilmoittamalla siitä joko henkilökohtaisesti tai kirjallisesti kassan hallitukselle tai kassan asiamiehelle.
Kassan jäsenyys päättyy kuitenkin viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta.
Kassasta erottaminen

Työttömyyskassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen taikka erottaa jäsenyydestään sen,
1. joka jäseneksi liittyessään on antanut vääriä tai harhaan johtavia tietoja;
2. joka vilpillisesti on ilmoittanut väärin tai salannut jonkin kassan maksaman etuuden saantiin tai niiden suuruuteen vaikuttavan seikan; sekä
3. joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita.
Kassan hallitus voi erottaa kassan jäsenyydestä sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois kassan toiminnan piiriin kuuluvasta ammatista tai työalalta.

Pysyväksi kassan toiminnan piiristä siirtymiseksi katsotaan myös yli 18 kuukauden ajan kestävä työttömyysturvalain tarkoittama yritystoiminta.Jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuja kolmen kuukauden kuluessa sen työssäolojakson alusta lukien, johon jäsenmaksu kohdistuu, hänet voidaan erottaa kassan jäsenyydestä siitä päivästä, josta lukien jäsenmaksut on maksamatta. Erottamispäätöksen voi tehdä hallituksen sijaan kassanjohtaja.

Uudelleen liittyminen

Jos jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen kassaan, jäsenen hyväksi lasketaan hänen työssäoloaikansa ja jäsenenä oloaikansa edellisessä kassassa työttömyyskassalaissa ja työttömyysturvalaissa säädetyllä tavalla.

Jos kassasta erotettu jäsen hyväksytään uudelleen jäseneksi, hänen hyväkseen ei lueta hänen aikaisempaa työssäoloaikaansa eikä jäsenenä oloaikaansa kassassa eikä aikaisemmin suorittamiaan jäsenmaksuja.

Jäsenmaksut

Jäsenmaksu on Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama prosenttiosuus jäsenyyden perustana olevasta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja kassan maksamasta etuudesta.
Jäsenmaksu on maksettava kassan hallituksen määräämällä tavalla kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, johon se kohdistuu.
Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja. Kassa perii itse 1 momentin mukaisen jäsenmaksun maksamastaan etuudesta.
Työttömyysturvalaissa mainittua yritystoimintaa harjoittava jäsen on velvollinen jäsenoikeuksiensa säilyttämiseksi enintään 18 kuukauden ajaksi maksamaan edellä 1 momentissa mainittua prosentuaalista jäsenmaksua, jonka määräytymisperusteena käytetään hänen ennen yrittäjyyttä palkansaajana saamaansa palkkatuloa.

Jäsenmaksuista vapauttaminen

Jäsen on vapautettu jäsenmaksun suorittamisesta siltä ajalta, jolta hän ei saa palkkaa eikä kassan maksamaa etuutta. Jäsenmaksun suorittamisesta vapautettu jäsen saa päivärahaoikeutta laskettaessa lukea hyväkseen aikaisemmin suorittamansa jäsenmaksun.
Jäsenen on haettava jäsenmaksuvapautta kassan hallitukselta tai asiamieheltä henkilökohtaisesti tai kirjallisesti samassa aikataulussa, mitä jäsenmaksujen maksamisesta on määrätty.

Kassan jäsenmaksun vahvistaa vuosittain Finanssivalvonta. Jäsenmaksu sisältyy kassan asiamiespiirien (liittojen) jäsenmaksuun. Tavallisesti työnantaja perii liiton jäsenmaksun palkasta, kun sopimus siitä on työnantajan kanssa tehty. Jos kuitenkin työnantaja ei perisi jäsenmaksua, on silloin otettava yhteys omaan liittoon ja selvitettävä jäsenmaksun suorittamistapa.

Jos jäät työttömäksi

Ilmoittaudu henkilökohtaisesti asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa. Tämä pätee myös silloin, kun teet osa-aikatyötä tai tilapäisluonteisia töitä ja haet soviteltua päivärahaa. Ota ensimmäisellä kerralla mukaan työtodistukset, viimeisin työtodistus on tärkein. Jos olet lomautettu, mukana tulee olla lomautusilmoitus. Seitsemän päivän omavastuu alkaa ensimmäisestä työnhaun päivästä. Noudata työ- ja elinkeinotoimiston antamia ohjeita työnhaun uusimisesta.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle hakijaa koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Tämän perusteella työttömyyskassa tekee päätöksen työttömyyspäivärahan maksamisesta. Työnhaku on pidettävä voimassa työ- ja elinkeinotoimiston määräämällä tavalla.

Työttömyyspäivärahaa on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päivärahaoikeuden syntymisestä.

Hakemukset liitteineen työttömyyskassaan

Työ- ja elinkeinotoimistosta saat lomakkeen, jolla etuutta haetaan työttömyyskassasta. Täytä hakemus huolellisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus viivästyttää käsittelyä. Etuus haetaan aina jälkikäteen neljän viikon/kuukauden jaksoissa, ensimmäisen hakemuksen liitteineen voi lähettää kahden - kolmen viikon työttömyyden jälkeen. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien; kassa ottaa huomioon seitsemän omavastuupäivää ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät (mm. karenssit, lomakorvauksen jaksotus).

Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan seuraavat liitteet:

- alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta vähintään 34 palkalliselta työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset ja muut mahdolliset korvaukset (esim. tukipaketti, palkkiot yms.) Mahdolliset palkattomat ajat syineen on mainittava todistuksessa erikseen.

- kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta

- kopio työtodistuksesta

- työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta (ennakonpidätykseen tehdään verohallituksen päätöksen mukainen kahden prosentin korotus normaalitasoista etuutta maksettaessa ja neljän prosentin korotus maksettaessa korotettua ansio-osaa).

Jos sinulla on portaikkoverokortti tai muutosverokortti etuutta varten, liitä se alkuperäisenä hakemukseen

- päätös tai maksukuitti, jos saat esim. eläkettä, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, opintotukea, kotihoidon tukea tai muuta etuutta

- talonkirjaote, jos haet lapsikorotusta avio- tai avopuolisosi lapsista

- palkkatodistus osa-aikatyön / sivutyön palkasta tai muista tuloista

- kopio tuoreimmasta vahvistetusta verotuspäätöksestä jos sinulla on tuloja maa- tai metsätaloudesta Kun ensimmäinen hakemuksesi on käsitelty, saat siitä päätöksen, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen. Etuutta voidaan myöntää takautuvasti enintään kolmen kuukauden ajalta. Työttömyyskassan maksamien etuuksien saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyysehdon ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan sääntöjen mukaan.

Jäsenyysehto

Palkansaajakassan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 34 edellistä viikkoa.

Työssäoloehto

Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyysaikana 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, vaan työssäoloehtoa kerryttäviä viikkoja voi kerätä välittömästi työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneen, 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Lisäksi edellytetään, että työstä maksettu palkka on ollut työehtosopimuksen mukainen. Ellei alalla ole työehtosopimusta, palkan on oltava kokoaikatyöstä vähintään 1052 euroa kuukaudessa. Laki 34 viikon työssäoloehdosta astui voimaan 1.1.2010. Työssäoloehtoon voidaan hakijan pyynnöstä ottaa mukaan myös sellainen neljän peräkkäisen viikon jakso, jonka työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin viikolle. Mikäli työnantaja saa samalta ajalta palkkakustannuksiin työ- ja elinkeinokeskuksen myöntämää korkeinta korotettua palkkatukea (perustuki ja lisäosa) tai samalta ajalta työmarkkinatukea ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työllistämistukea, voidaan työssäoloehtoon lukea puolet työstä. Siltä osin kun viikkoja ei voida lukea työssäoloehtoon, ne pidentävät tarkastelujaksoa. Jos työnantaja on saanut muuta palkkatukea, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät viikot. Työaikapankkiin säästettyä aikaa ei lasketa työssäoloehtoon. Sen sijaan jos hakija on vapaalla perustuen työaikapankkiin säästettyyn aikaan, luetaan se hakijan työssäoloehtoon kuten vuosiloma-aika. Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan.

Työssäoloehdon tarkastelujakson pidennys

28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään, jos henkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt olemaan työmarkkinoiden käytettävissä. Tarkastelujaksoa pidennetään enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat pääsääntöisesti: - osallistuminen TE-toimiston määräämään työllistymistä edistävään palveluun- sairaus- aika, jolta henkilö on saanut osasairauspäivärahaa- laitoshoito- kuntoutus- asevelvollisuus- siviilipalvelus- päätoiminen opiskelu- vuorotteluvapaa- lapsen syntymä- enintään 3-vuotiaan lapsen hoito- omaishoito tai perhehoito, ellei hoitotyö ole ollut vähäistä- osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke, mikäli työtä alle 18 tuntia viikossa- vankeusrangaistus- palkkatukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon- yhdistelmätukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon- päätoiminen työskentely, jota ei huomioida työssäoloehtoon: työskentely YK:ssa tai sen erityisjärjestöissä tai muussa kansainvälisessä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallistuu, sekä ns. kolmannessa maassa - työskentely, jota ei kansainvälisten sopimusten mukaan voida lukea hyväksi Suomen työttömyysturvajärjestelmässä - au-pair-työskentely- apurahakaudet - jos apurahapäätöksestä ei muutoin käy ilmi apurahakauden kestoa, lasketaan kesto jakamalla työskentelyyn myönnetty apuraha myöntövuoden verottoman apurahan kuukausimäärällä- muu näihin verrattava syy.

Työssäoloehdon voimassaolo

Työssäoloehdon voimassaolo päättyy, kun henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Tämä koskee niin palkansaajia kuin yrittäjiä. Työttömyyskassa voi maksaa etuuksia vasta, kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Myös se, jos henkilö toimii palkansaajakassan jäsenyysaikana päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta, aiheuttaa työssäoloehdon voimassaolon katkeamisen.

Poikkeuksia työssäoloehdon laskemisessa:

Poikkeavat alat

Työaikajärjestelyiltään poikkeavilla aloilla on viikoittaisten työaikaedellytysten täyttymisestä omat säännöksensä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi opetustyö, työsuhteinen kotityö ja taiteellinen, luova tai esityksellinen työ.

Neljän viikon jakso

Työssäoloehtoon voidaan hakijan pyynnöstä ottaa mukaan myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso, jonka työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle.

Palkkatuki

Mikäli työnantaja saa samalta ajalta palkkakustannuksiin työ- ja elinkeinokeskuksen myöntämää korkeinta korotettua palkkatukea, työssäoloehtoon voidaan lukea puolet työstä. Tämä koskee myös samalta ajalta saatua työmarkkinatukea ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työllistämistukea.

Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläke

Mikäli henkilö on täyttänyt työssäolo- ja jäsenyysehdon ennen osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamista, määritellään päiväraha kokoaikaisen työn ansiosta ennen eläkkeen alkamista, vaikka työssäoloehto täyttyisi osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana.

Osasairauspäiväraha ja alennettu sairausajan palkka

Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan. Työssäoloehtoon ei myöskään lueta aikaa, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. Sen sijaan työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidennetään tällaisilta ajoilta.

Työkyvyttömyyden tai sairauden vaikutus työttömyysturvaan

Työkyvytön henkilö voi olla työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Työ- ja elinkeinotoimisto ei tutki työkyvyttömyyttä työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä. Henkilö, joka on kokoaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, voi saada työttömyysetuutta, jos - hän on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan- hänen työkyvyttömyytensä jatkuu edelleen- hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty, ja- hänen työnantajallaan ei ole tarjota hänen työkykynsä mukaista työtä.

Työaikapankki

Työssäoloehtoon ei lueta työaikaa, joka siirretään säästöön työaikapankkiin. Sen sijaan työssäoloehtoon luetaan se aika, jolloin hakija on ollut vapaalla käyttäen työaikapankkiin kerättyä aikaa ja saanut sitä vastaavaa palkkaa.

Päivien nollaus ja 80 % suojaus

Työssäoloehdon voi hankkia myös päivärahakauden aikana. Tällöin puhutaan ns. päivien nollaamisesta. Maksettaessa soviteltua päivärahaa jokainen sellainen kalenteriviikko, jona työtä on tehty vähintään 18 tuntia, merkitään työssäoloseurantaan. Kun näitä viikkoja on kertynyt 28 kuukauden tarkastelujakson aikana yhteensä 34, täyttyy hakijan työssäoloehto. 500 päivän enimmäismaksuaika keskeytyy, vaikkei 500 päivän enimmäismäärä olekaan täynnä. Työttömyyskassa laskee päivärahan tason uudelleen ja vähentää seitsemän päivän omavastuuajan uuden maksujakson alusta. Aikaisemmin maksetut päivärahat nollataan ja aloitetaan uusi 500 päivän maksujakso. Näissä tilanteissa päivärahan taso on vähintään 80 % aikaisemmasta kokopäivärahan määrästä ilman lapsikorotusta. 500 päivärahapäivän täytyttyä ei 80 prosentin suojasääntöä voida soveltaa.

Työssäolon seuranta

Työssäoloehdon seurannan vuoksi työttömyyskassalle on ilmoitettava myös ne jaksot, joilta ei haeta päivärahaa, esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävät työt, sairausajat jne. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jos välissä on "selvittämättömiä" viikkoja. On tärkeää pyytää palkka- ja työtodistukset työnantajalta välittömästi työsuhteen päätyttyä. Työttömyyskassa voi tarvita niitä pitkältäkin ajalta työssäoloehdon seurantaa varten.

ANSIOPÄIVÄRAHAN MÄÄRÄ

Palkansaajan ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä edeltävän, vähintään työssäoloehdon täyttävän ajan vakiintuneesta palkasta. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vähennys on 3,5 prosenttia vuonna 2010 täyttyvissä työssäoloehdoissa. Kausiluonteista työtä tekevillä otetaan huomioon työttömyyttä edeltäneen 12 kuukauden tulot. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika huomioidaan päivärahan määrittelyyn, sen sijaan työaikapankkiin siirrettävää rahaa tai sieltä nostettuja rahasuorituksia ei huomioida.Työttömyyskassan maksamat etuudet voivat määräytyä kolmella eri tavalla:

Etuus	Perusosa= peruspäiväraha 25,63 €/päivä	Ansio-osa palkan 105-kertaiseen perusosaan= 2 691,15 € asti	Ansio-osa ylimenevältä osalta
Ansiopäiväraha	peruspäiväraha	45 %	20 %
Ansiopäiväraha korotetulla ansio-osalla	peruspäiväraha	57,5 %	35 %
Ansiopäiväraha muutosturvan ansio-osalla	peruspäiväraha	65 %	37,5 %

Kun kuukautta kohti laskettua palkkaa muunnetaan päiväpalkaksi tai päinvastoin, katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 päivää.

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta ja lapsikorotuksista

Perusosa on vuosittain vahvistettavan peruspäivärahan suuruinen. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää peruspäivärahan 105-kertaisen määrän, ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 20 prosenttia. Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta, enintään kuitenkin kolmesta lapsesta. Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Jos henkilöllä on oikeus korotettuun tai muutosturvan ansio-osaan, voi täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen olla enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka.

Korotettu ansio-osa

Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna seuraavissa tilanteissa:

Tilanne 1.

Työnhakija on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista. Tällöin ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan. Jos ensimmäistä kertaa ansiopäivärahaa hakevalla henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan tilanteen 3 perusteella (ks. alla), ei hänellä ole oikeutta tämän tilanteen 1 mukaiseen korotettuun ansio-osaan.

Tilanne 2.

Henkilö osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotettua ansiopäivärahaa voidaan maksaa palvelun ajalta, kuitenkin enintään 200 päivää. Jos henkilö osallistuu kahteen palveluun, joiden välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää, voidaan korotettua ansiopäivärahaa maksaa myös tältä, palvelujen väliseltä ajalta.

Tilanne 3.

Työsuhde päättyy taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai henkilö itse irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää. Lisäksi hakijalla on ennen työn menettämistä työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta ja hän on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään viisi vuotta. Tällöin korotettua ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään 100 päivän ajan.

Korotetun ansio-osan suuruus

Korotettuna maksettavan ansiopäivärahan ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää peruspäivärahan 105-kertaisen määrän, ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 35 prosenttia. Korotettuna maksettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päivärahan perusteena olevan päiväpalkan suuruinen.

MUUTOSTURVAN ANSIO-OSA

Ansiopäivärahaan voidaan maksaa muutosturvan ansio-osaa, mikäli työnhakijalle on laadittu muutosturvaan liittyvä työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma TE-toimistossa. Suunnitelman laatimista pitää pyytää itse TE-toimistolta. Pyyntö on esitettävä viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, lomautusilmoituksen antamisesta tai lomautuksen kestoa koskevan 180 päivän edellytyksen täyttymisestä. Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan merkityn, työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Tällaisia palveluita ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, omaehtoinen opiskelu, työkokeilu työpaikalla, työharjoittelu, työelämävalmennus, kotouttamistoimenpiteet, kuntouttava työtoiminta sekä työ- ja koulutuskokeilu. Jos henkilö osallistuu kahteen palveluun, joiden välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää, voidaan muutosturvan ansio-osaa maksaa myös tältä, palvelujen väliseltä ajalta. Jos omaehtoisesta työnhausta on sovittu työllistymisohjelmassa ennen 1.1.2010, muutosturvan ansio-osaa maksetaan myös työnhaun ajalta 31.3.2010 saakka.

Työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman (työllistymisohjelman) laatimisen edellytykset

- työntekijän työsuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, tai

- työntekijän määräaikainen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme (3) vuotta, tai- työntekijä on ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana, tai- työntekijän työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia ja hänellä on ollut työssäoloaikaa saman tai eri työnantajien palveluksessa vähintään viisi (5) vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän (7) vuoden aikana, tai

- työntekijä lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja hänellä on lomautusilmoituksen saadessaan ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta, tai

- työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta, tai

- lomautettu työntekijä on irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hänellä on ollut työssäoloaikaa vähintään kolme (3) vuotta.

Muutosturvan ansio-osan saaminen edellyttää, että

Työnhakijalla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma.Työnhakija on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 34 viikkoa, jona aikana hän on täyttänyt työttömyysturvalain mukaisen palkansaajan työssäoloehdon: 34 kalenteriviikkoa työtä viimeisen 28 kuukauden aikana.

Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto

Muutosturvan ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää peruspäivärahan 105-kertaisen määrän, muutosturvan ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 37,5 prosenttia. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivää. Muutosturvan ansio-osaa ei makseta, jos hakija saa päivärahaa 500 päivän jälkeisiltä lisäpäiviltä tai on päätoiminen yrittäjä.

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT

Työ- ja elinkeinotoimisto voi ohjata työnhakijan työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden ajalta maksetaan työttömyysetuutta. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat: - työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

- omaehtoinen opiskelu

- työkokeilu työpaikalla

- työelämävalmennus

- työharjoittelu

- työ- ja koulutuskokeilu

- maahanmuuttajan rinnasteinen kotouttamistoimenpide

- kuntouttava työtoiminta

Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa vain siltä ajalta, kun henkilö on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta karenssiajasta huolimatta. Myös omavastuuaika kuluu työllistymistä edistävien palvelujen aikana, eli etuutta maksetaan omavastuuajasta huolimatta.

Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan. Työttömyyspäivärahan maksamisen enimmäisaika kuluu eli 500 päivän laskuri karttuu myös työllistymistä edistävien palvelujen aikana.

Työttömyysetuutta ei makseta palvelujen poissaolopäiviltä, ellei poissaolon syynä ole työkyvyttömyys, alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (poissaoloa enintään neljän päivän ajan), työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy, joka liittyy työllistymiseen. Poikkeus: Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa työttömyysetuutta maksetaan myös poissaolopäiviltä.

TE-toimisto toimittaa työttömyyskassalle lausunnon, jossa kerrotaan, mihin palveluun eli toimenpiteeseen työnhakija osallistuu. Kassa maksaa hakijalle työttömyysetuutta TE-toimiston lausunnon perusteella.

Lisätietoja eri palveluista, niihin hakeutumisesta ja kouluttautumismahdollisuuksista saa TE-toimistoista.

Ylläpitokorvaus

Useimpien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi ylläpitokorvausta. Sitä maksetaan TE-toimiston kanssa 1.1.2010 jälkeen sovituista koulutuksista. Ylläpitokorvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen.

Ylläpitokorvauksen suuruus on 9 euroa päivältä. Korotettu ylläpitokorvaus on 18 euroa päivältä. Korotettuna ylläpitokorvaus voidaan maksaa silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella tai kun henkilö osallistuu työssäkäyntialueellaan järjestettävään palveluun ja hänelle aiheutuu osallistumisesta majoituskustannuksia. Ylläpitokorvaus on verotonta tuloa.

Ylläpitokorvausta (9 euroa) ja korotettua ylläpitokorvausta (18 euroa) voidaan maksaa seuraavien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta:

- työvoimapoliittinen aikuiskoulutus- omaehtoinen opiskelu- työkokeilu työpaikalla- työharjoittelu- työelämävalmennus- kotoutujien rinnasteiset toimenpiteet. Ylläpitokorvausta maksetaan palveluissa todellisilta osallistumispäiviltä. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa ylläpitokorvausta maksetaan myös poissaolopäiviltä, mutta ei kuitenkaan loma-aikoina. Myös kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksetaan ylläpitokorvausta, mutta ei korotettuna. Työ- ja koulutuskokeilun ajalta ei makseta lainkaan ylläpitokorvausta. Lisäksi ylläpitokorvausta maksetaan ryhmäpalveluna toteutettavaan, vähintään 5 ja enintään 20 päivää kestävään työnhakuvalmennukseen osallistuvalle. Tällainen työnhakuvalmennus ei kuitenkaan ole työllistymistä edistävä palvelu vaan kuuluu muihin TE-toimiston palveluihin.

Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koskevat erityissäännökset

TE-toimiston osoittamaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutta, vaikka hänet katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi tai vaikka hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyysuhan alainen. Työttömyysetuutta maksetaan seuraavasti: - päätoimisille yrittäjille maksetaan ansiopäivärahan perusosaa, mutta ei ansio-osaa. - työttömyysuhan alaisille työssä oleville maksetaan päivärahaa ansio-osineen. - työssä oleville, jotka eivät ole työttömyysuhan alaisia, ei makseta työttömyysetuutta. Työttömyysetuuden lisäksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksetaan ylläpitokorvausta. Ylläpitokorvaus maksetaan viideltä päivältä viikossa ja se maksetaan koko koulutusajalta, lukuun ottamatta lomajaksoja.Ulkomailla järjestettävään koulutukseen osallistuvalle maksetaan ylläpitokorvauksena puolet valtion virkamiesten päivärahasta seitsemältä päivältä viikossa.Pohjoiskalotin koulutussäätiön (NORD) järjestämään koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle on järjestetty ilmainen majoitus ja hänelle maksetaan ylläpitokorvausta 16,82 euroa päivältä.

ANSIOPÄIVÄRAHAN KESTO

Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja enintään 500 työttömyyspäivältä. Enimmäisaika nollataan aina kun 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy.

Mikäli työttömyys jatkuu 500 päivän täytyttyä, henkilö voi hakea Kansaneläkelaitokselta työmarkkinatukea. Tällöin työmarkkinatukea maksetaan 180 päivältä ilman tarveharkintaa.

Uuden 500 päivän ansiopäivärahakauden saamiseksi henkilön tulee olla 34 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä. Työssäoloehtoon voi sisältyä työviikkoja myös edeltävältä 500 päivän maksuajalta, kunhan viikkoja ei ole otettu huomioon edelliseen työssäoloehtoon.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen, jos henkilöllä on oikeus lisäpäiviin.

Lisäpäiväoikeus

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen niin sanottuina lisäpäivinä seuraavissa tilanteissa: Jos vuosina 1950-1954 syntynyt henkilö täyttää 59 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

SOVITELTU ANSIOPÄIVÄRAHA

Mikäli henkilö on osittain työllistynyt, voidaan työttömyyspäiväraha maksaa niin, että saatu tulo otetaan huomioon ja hänelle maksetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa.

Soviteltua työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa henkilölle,

- joka tekee osa-aikaista työtä työnantajan aloitteesta- jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta- joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön- jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä

- jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa.

Päivärahan maksaminen lyhennettyä työviikkoa tekeville

Henkilöille, jotka on lomautettu lyhennetylle työviikolle, voidaan maksaa päivärahaa silloin, kun työtä tehdään enintään 80 % enimmäistyöajasta: Jos henkilön työaikaa on lomautuksen johdosta lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä, maksetaan hänelle työttömiltä päiviltä täyttä työttömyysetuutta. Tätä käytäntöä sovelletaan lomautuksiin, jotka ovat voimassa 4.1.2010 - 2.1.2011 välisenä aikana. Käytäntö koskee ainoastaan lyhennettyä työviikkoa tekeviä lomautettuja, ei muita vajaata työaikaa tekeviä henkilöitä.

Työajan tarkastelu

Soviteltua työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa, kun työtä tehdään enintään 75 % alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työaikaa tarkastellaan lyhennetylle työpäivälle tai työviikolle lomautettujen osalta kalenteriviikoittain. Osa-aikatyötä tai enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä tekevien osalta työaikaa tarkastellaan joko neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksolla.

Yli kaksi viikkoa kestävät kokoaikatyöt eivät kuulu sovittelun piiriin. Tällöin maksujakson työttömyyspäiviltä maksetaan täyttä ansiopäivärahaa, ellei maksamiselle ole muita esteitä.

Sovittelun työaikatarkastelussa otetaan huomioon sekä aika, joka on säästetty työaikapankkiin, että aika, joka pidetään palkallisena vapaana.

Sovitellun ansiopäivärahan suuruus

Soviteltua ansiopäivärahaa maksettaessa täydestä ansiopäivärahasta vähennetään 50 prosenttia sovittelujakson aikana ansaitusta palkasta. Myös työaikapankkiin siirretty tai sieltä nostettu tulo on sovittelussa huomioitavaa tuloa.

Täysi päiväraha - (0,5 x palkka / 21,5) = 1 päivän päiväraha.

Esimerkki: Hakijan täysi päiväraha on 42 €/päivä. Hän tekee viikon työtä ja saa palkkaa 300 €. Puolet tästä palkasta vaikuttaa vähentävästi = 150 €. Tämä 150 € jaetaan kalenterikuukauden työpäiville = 21,5, ja näin saadaan päivärahaa vähentävä määrä = 6,98 €/päivä.

Päivärahaa maksetaan siis 42 € - 6,98 € = 35,02 €/päivä ja jokaiselta sovittelujakson päivältä. Sovittelujakso on joko 4 viikkoa tai kuukausi. Etuutta voidaan maksaa enintään viideltä päivältä viikossa.

Soviteltu päiväraha ja työstä saatu palkka voivat yhteensä olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta palkasta. Korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa maksettaessa soviteltu ansiopäiväraha ja ansaittu palkka voivat yhteensä olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.

Sovitellun ansiopäivärahan hakeminen ja maksaminen

Soviteltua ansiopäivärahaa haetaan joko neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Se, kumpaa jaksoa käytetään, määräytyy palkanmaksukauden mukaan. Hakemuksen liitteenä on aina oltava palkkatodistus hakemusaikaa vastaavalta ajalta ansaituista tuloista. Soviteltua ansiopäivärahaa ensimmäistä kertaa haettaessa on hyvä liittää mukaan työsopimus, josta ilmenevät työsuhteen keskeiset ehdot.

Työnhaku TE-toimistossa tulee pitää voimassa, kun tehdään osa-aikaista tai lyhytkestoista kokoaikatyötä. Jos hakija ottaa vastaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, pitää siitä ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon. Soviteltua ansiopäivärahaa maksettaessa työstä saatu palkka otetaan huomioon myös ajalta, jolloin työnhaku ei ole ollut voimassa. Päivärahaa maksetaan kuitenkin vain niiltä päiviltä, jolloin työnhaku on voimassa.

Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä (5 pv/kalenteriviikko), lukuun ottamatta päiviä, joilta henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen. Tällaista aikaa on esimerkiksi jaksoon sisältyvä yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö tai omavastuuaika. Tällöin henkilölle maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa päivärahaan oikeuttavalta ajalta niin, että sovittelun piirissä olevilta päiviltä saatu tulo muunnetaan kuukausituloksi.

Esimerkki: Hakija on viikon töissä ja katkaisee työhakemuksensa siksi ajaksi, päivärahaa maksettaessa otetaan viikon työstä saatu palkka huomioon, mutta päiväraha maksetaan vain niiltä päiviltä kun työhakemus oli voimassa.

Sovitellun päivärahan maksamisen osalta on hyvä muistaa, että pienetkin muutokset vaikuttavat maksamiseen. Jos henkilöllä on useita erilaisia työsuhteita tai erityyppistä tuloa maksujakson aikana, voi lopputulos poiketa niin maksupäivien lukumäärän kuin sovitellun päivärahan maksettavan määrän osalta. Soviteltuina maksetut ansiopäivärahapäivät kuluttavat ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaikaa seuraavasti:

Jos kokonaan työttömän henkilön ansiopäiväraha on 50 euroa päivässä ja hänelle maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa 200 euroa kuukaudessa, kuluu 500 päivän enimmäisajasta 4 päivää (200:50=4).

Poikkeus: Soviteltuna maksettu korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa kuluttavat korotetun ja muutosturvan ansio-osan maksamisen enimmäisaikaa jokaiselta maksetulta päivältä, riippumatta maksetun etuuden suuruudesta.

Uuden työssäoloehdon kertyminen

Kun hakijalle maksetaan osa-aikaisen työn ajalta soviteltua ansiopäivärahaa, jokainen kalenteriviikko, jona työtä on tehty vähintään 18 tuntia, kerryttää uutta työssäoloehtoa. Työssäoloehtoon luettavat viikot otetaan huomioon päivärahan määrittelyssä.

Arkipyhäkorvaukset

Mikäli hakijan lomautusviikolle osuu arkipyhä ja hänelle maksetaan arkipyhäkorvaus (alakohtaiseen sopimukseen perustuen), ei se keskeytä lomautusta eikä johda siihen, että arkipyhäkorvauksen johdosta hakija olisikin sovitellun päivärahan piirissä. Hakijalle maksetaan täyttä työttömyyspäivärahaa muilta työttömyyspäiviltä ja arkipyhäkorvauspäivä jätetään maksamatta.

Sovittelussa huomioon otettavaa työn perusteella saatua ansiotuloa ovat:

- työstä maksettava peruspalkka ja siihen liittyvät lisät ja korvaukset - lomaraha ja lomaltapaluuraha sekä lomakorvaus siltä osin kun sitä ei jaksoteta - osa-aikaiseen työhön perustuvan vuosiloma-ajan palkka- irtisanomisajan palkka siltä osin kun henkilön työttömyysetuushakemusta ei hylätä irtisanomisajan palkkaoikeuden perusteella- tulokseen perustuva palkka kuten provisio, bonus ja tantieemi- työnantajan maksama säästöhenkivakuutuksen vakuutusmaksu- työnantajan maksama yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se on verollinen- työaikapankkiin säästetty ja sieltä nostettu rahallinen korvaus- työnantajan maksamat stipendit ja apurahat verollisilta osin- immateriaalioikeuksiin perustuva korvaus, kuten rojalti, käyttökorvaus, tekijänoikeuskorvaus ja korvaus työsuhdekeksinnöstä- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän perusteella maksettu palkkio sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta valtion virastossa ja laitoksessa annetun lain mukaisen yhteistoiminnan perusteella- maksettu palkkio- palkkaan rinnastettava palkkio- palkkaturvana maksettu palkka siltä osin kun se olisi työnantajan maksamana soviteltavaa ansiotuloa- palveluraha- yritystoiminnasta saatava ansiotulo lukuun ottamatta maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettuna metsätalouden puhdasta tuloa- osinkotulojen ansiotulo-osa- peitellyn osingon ansiotulo-osa- muu edellä mainittuihin rinnastettava ansiotulo.

Sovittelussa huomioon otettavaa tuloa eivät ole

- työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka jaksotetaan- lomakorvaus yli 2 viikkoa kestävästä työstä- kokoaikaiseen työhön perustuva vuosiloma-ajan palkka- tavanomainen veroton luontois- ja henkilökuntaetu- yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu verottomalta osin- odotusajan palkka- vahingonkorvaus- rahalahja- stipendit ja apurahat verottomalta osin- työsuhdelainan korkoetu- työpaikan sairauskassan lisäetuudet- henkilöstörahastosta saatu tulo- voitonjakoerä- palkkaturvana maksettu palkka siltä osin kun se ei työnantajan maksamana olisi soviteltavaa tuloatyösuhteeseen perustuva osakeanti- osakeoptio- osinkotulot pääomatulon osalta- peitelty osinko pääomatulon osalta- luottamustoimesta maksettu luottamustoimipalkkio- pakkasesta johtuva sääestepäivä rakennus- ja metsäalalla - kyseisiltä päiviltä maksetaan kokonaan työttömän päivärahaa - arkipyhäkorvaus- muu edellä mainittuihin rinnastettava tulo.

LOMAUTUS

Työntekijä voidaan lomauttaa toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta joko kokoaikaisesti tai lyhennetylle työviikolle. Lomautus on kokoaikainen, kun se kestää vähintään yhden kokonaisen kalenteriviikon. Tällöin hakijalle maksetaan lomautusajalta kokonaan työttömän päivärahaa.

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN RAJOITUKSET

Omavastuuaika

Työttömyyspäivärahaa maksetaan seitsemän omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Mikäli hakija tekee lyhennettyä työviikkoa, ei omavastuuaikaa voida kalenteriviikolta laskea lainkaan, jos työaika ylittää 75 % kokoaikatyön määrästä.

Omavastuuaika lasketaan aikaisintaan siitä päivästä, jona henkilö on ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon (työvoimatoimistoon) työnhakijaksi. Omavastuupäivät eivät kulu mahdollisen karenssin aikana eivätkä lomakorvauksen jaksottamisen aikana. Lomakorvaus pitämättömistä lomista työsuhteen päätyttyä jaksotetaan viimeisen palkan mukaan ja omavastuupäivät alkavat vasta sen jälkeen. Omavastuuaika asetetaan aina kun 500 päivän enimmäismaksuaika alkaa alusta.

Lomakorvaus

Työsuhteen päättyessä tai myöhemmin maksettu lomakorvaus jaksotetaan henkilön viimeisen palkan mukaan. Tältä lomakorvauksen jaksottamisajalta ei ole oikeutta päivärahaan.

Karenssiajat

Työ- ja elinkeinotoimistossa toimivat työvoimatoimikunnat päättävät työnhakijan päivärahaoikeudesta tietyissä tapauksissa

· Jos työtön kieltäytyy ilman pätevää syytä työvoimatoimiston osoittamasta enintään 5 päivää kestävästä työstä, seurauksena on 30 päivän karenssi.

· Jos työtön kieltäytyy yli 5 päivää kestävästä työstä tai henkilölle sopivasta koulutuksesta, tai jos työtön aiheuttaa itse sen, ettei työsopimusta synny tai jos työtön henkilö on ilman hyväksyttävää syytä ollut työmarkkinoilla viimeisen 6 kuukauden aikana vähemmän kuin 6 viikkoa, seurauksena on 60 päivän karenssi.

· Työttömillä on velvollisuus laatia yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa itselleen henkilökohtainen työnhakusuunnitelma. Mikäli työnhakija kieltäytyy osallistumasta työnhakusuunnitelman laatimiseen, saa hän tästä 60 päivän karenssin. Työnhakusuunnitelman laatimisen jälkeen myös se, että kieltäytyy toteuttamasta työnhakusuunnitelmaa, johtaa 60 päivän karenssiin.

· Jos työtön eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai itse aiheuttaa työsopimuksen päättymisen, seurauksena on 90 päivän karenssi. · Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen ja työhaluttomuus voivat aiheuttaa päivärahan lakkaamisen. Päiväraha myönnetään tällöin vasta kolmen kuukauden työn tai koulutuksen jälkeen.

Työttömyyspäivärahaa ei makseta jos olet:

päätoiminen opiskelija
lakon tai työsulun takia työttömäksi joutunut
hoitovapaalla
työstä tai koulutuksesta ilman pätevää syytä kieltäytynyt
laiminlyönyt työ- ja elinkeinotoimistossa ilmoittautumisen

Jos saat:

irtisanomisajan palkka tai sitä vastaava korvaus tai muu taloudellinen etuus työnantajalta
vuosiloma-ajan palkka tai lomakorvaus päättyneestä työsuhteesta
sairausvakuutuksen päiväraha
äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityishoitoraha
kuntoutusraha
täysi työkyvyttömyyseläke tai yksilöllinen varhaiseläke
työttömyyseläke
rintamaveteraanien varhaiseläke
sukupolvenvaihdoseläke ja luopumistuki
varhennettu vanhuuseläke tai
alle 65-vuotiaana täysien palvelusvuosien perusteella maksettava vanhuuseläke

SOSIAALIETUUKSIEN VAIKUTUS

Työttömyyspäivärahaa vähentävät mm. seuraavat etuudet:

työeläkelakien mukainen osatyökyvyttömyyseläke
alle 65-vuotiaalle myönnetty vanhuuseläke, mikä ei perustu täysiin työvuosiin
työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke
kotihoidon tuki (hoitoraha/hoitolisä) HUOM. Kotihoidontuki on perhekohtainen etuus: Jos työssä oleva puoliso saa kotihoidontukea, se vähennetään työttömän puolison ansiopäivärahasta. Mikäli molemmat puolisot ovat työttömiä, se vähennetään vain siltä, jolle se maksetaan. Kuntakohtaisia lisiä ei vähennetä.
luopumiseläke
kansaneläkelain mukainen sokeuden, liikuntakyvyttömyyden tai avuttomuuden perusteella maksettava kansaneläke
liikennevakuutuslain mukaiset edut, paitsi erityisten kustannusten korvaukset ja perhe-eläkkeet
sotilasvammalain mukainen päiväraha
tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke.

Etuutta vähennettäessä kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 päivää. Mm. seuraavat sosiaalietuudet eivät vähennä päivärahaa:

lapsilisä
kunnan maksama omaishoidontuki
asumistuki
perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä
sotilasavustus
sosiaalihuoltolain mukainen toimeentulotuki
eroraha
vammaistuki
kansaneläkelain mukainen hoitotuki
tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha, elinkoron peruskorkoa vastaava osa
sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko
ylimääräiset sotaeläkkeet
rintamasotilaseläke, liikennevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset.

Yrittäjien työttömyysturva

Työttömän henkilön on ilmoitettava yritystoiminnastaan tai sen aloittamisesta TE-toimistoon. TE-toimisto ratkaisee, onko kyseessä päätoiminen vai sivutoiminen yritystoiminta. Yritystoiminnasta on ilmoitettava myös työttömyyskassaan. Päätoimista yritystoimintaa harjoittava henkilö voi liittyä yrittäjäkassaan tai säilyttää jäsenyytensä palkansaajakassassa enintään 18 kuukauden ajan. Yritystoimintaa ja muuta omaa työtä voi harjoittaa usealla tavalla ja eri yhtiömuotojen kautta. Mikäli työtön ansiopäivärahan saaja aloittaa yritystoiminnan, on hänen aina ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinotoimistoon, joka tutkii onko kyseessä päätoiminen vai sivutoiminen yritystoiminta.

Kuka on yrittäjä

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen.Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksessä työskentelevä yrityksen osaomistaja, joka kuuluu muun lakisääteisen eläkevakuutuksen piiriin,jos hän toimii johtavassa asemassa ja omistaa yksin vähintään 15 % tai hänen perheellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on omistuksessa vähintään 30 % yhtiöstä; taijos hän, hänen perheensä tai he yhdessä omistavat vähintään 50 % yhtiöstä

Johtavassa asemassa olevaksi katsotaan yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ja varsinaiset jäsenet. Perheenjäseniä ovat yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat puoliso tai avopuoliso, lapset ja omat vanhemmat.

Sivutoiminen yritystoiminta

Sivutoiminen yritystoiminta ei aseta rajoituksia palkansaajakassaan kuulumiselle. Sivutoimisen yritystoiminnan ansiotulot otetaan huomioon ansiopäivärahaa maksettaessa soviteltavana tulona. Mikäli sivutoiminen yritystoiminta on jatkunut pitempään, osoitetaan siitä saatavat ansiotulot työttömyysturvaetuuksia haettaessa viimeksi vahvistetulla verotuspäätöksellä.

Päätoiminen yritystoiminta

Päätoiminen yrittäjä tai omassa työssä työllistyvä ei voi liittyä palkansaajakassan jäseneksi, vaan hänen tulee liittyä yrittäjäkassaan, jos hän haluaa vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.Päätoimisen yritystoiminnan aloittanut palkansaajakassan jäsen voi kuitenkin säilyttää jäsenyytensä palkansaajakassassa niin sanotun jälkisuojan eli 18 kuukauden ajan. Toisaalta, jos palkansaajakassan jäsen yritystoiminnan aloitettuaan liittyy kuukauden sisällä yrittäjäkassan jäseneksi, siirtyy hänen jäsenyys- ja työssäoloehtoaan kuusi kuukautta palkansaajakassasta yrittäjäkassaan.Jos työvoimaviranomaiset ovat katsoneet henkilön päätoimiseksi yrittäjäksi, hänellä ei ole oikeutta työttömyysturvaan ennen kuin yritys on todistettavasti lopetettu tai yritystoiminta on ollut keskeytyneenä yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.Tarkempaa tietoa yrittäjien työttömyysturvasta saat yrittäjien työttömyyskassojen kotisivuilta:Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa: www.ayt.fi, Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa: www.syt.fi

TYÖTTÖMYYSTURVA JA TYÖ ULKOMAILLA

Ety-asetuksesta 1408/71 ja pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimuksesta seuraa sääntöjä, joiden mukaan palkansaajien on helpompi siirtyä työskentelemään maasta toiseen ja siirtyä vakuutusjärjestelmästä toiseen ja samalla välttää kaksikertainen vakuuttaminen.

Pääsääntönä maasta toiseen siirryttäessä on, että noudatetaan työskentelymaan lakeja ja ollaan työttömyysvakuutuksen piirissä työskentelymaassa. Pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksia, kuten silloin, kun henkilö työskentelee niin sanottuna lähetettynä työntekijänä, toimii auto- tai lentoliikenteen työntekijänä taikka merimiehenä. Mailla on siirtymiseen liittyen omat säännöt siitä, kuinka vakuutuskausien siirto maasta toiseen luetaan hyväksi.

EU-/ETA-maissa työskennellessä kuulutaan pääsääntöisesti yleisen työttömyysvakuutuksen piiriin. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassan jäsenyys, joka on edellytys ansiosidonnaisen työttömyysetuuden saamiselle.

Työttömyysturvassa menettää työssäoloehtonsa, mikäli on poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Tämä koskee myös esimerkiksi tilanteita, joissa puoliso työllistyy ulkomailla ja toinen puoliso lähtee mukaan ilman, että hän työllistyy.

Työskentely EU-/ETA-maassa

EU/ETA:n työttömyysturvasäännösten tarkoitus on helpottaa työvoiman liikkuvuutta ja välttää kaksoisvakuutusta. Pääsääntöisesti työntekijä on vakuutettuna työskentelymaassa. Suomi liittyi vuoden 1994 alussa Euroopan talousaluetta koskevaan sopimukseen, ja vuoden 1995 alusta Suomi on ollut Euroopan Unionin (EU) jäsen. ETA:an kuuluvat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan lisäksi kaikki 27 EU-maata: Belgia, Bulgaria, Iso-Britannia, Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta Kanaalinsaaria: Alderney, Guernsey, Jersey, Man-saari), Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro. Sveitsi ei kuulu EU/ETA-alueeseen, mutta EU on tehnyt sopimuksen Sveitsin kanssa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja sosiaaliturva-asetuksen noudattamisesta.

Työskentelykausien siirto EU/ETA-maissa

Jos henkilö on työskennellyt jossakin EU/ETA-maassa ja jää siellä työttömäksi ennen kuin työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava työssäoloaika on tullut täyteen, hän voi lukea hyväkseen vakuutus- ja työskentelykausia toisista EU/ETA-maista. Vakuutus- ja työskentelykausien todistamiseen tarvitaan E301-todistus, jonka henkilö saa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa omasta työttömyyskassastaan. Muissa EU/ETA-maissa todistuksen antaa yleensä työvoimaviranomainen.

Oikeus eri maissa hankittujen vakuutus- ja työskentelykausien yhteen laskemiseen koskee vain työntekijöitä, ei itsenäisiä ammattiharjoittajia.

Yli vuoden kestänyt työskentely

Kun henkilö palaa Suomeen työskenneltyään EU/ETA-maassa yli vuoden ajan, hänen täytyy olla työssä Suomessa vähintään neljä viikkoa (vähintään 18 tuntia kunakin kalenteriviikkona), ennen kuin hänellä on oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan. Päiväraha määritellään Suomessa tehdystä työstä maksetun, vähintään neljän viikon työn palkan perusteella.

Ansioturvan saamiseksi vaaditaan lisäksi, että henkilö on liittynyt Suomessa työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun hän lakkasi olemasta sopimusmaan työttömyysvakuutuksen piirissä. Sopimusmaassa työskennellyt henkilö voi Suomeen palatessaan liittyä työttömyyskassan jäseneksi myös työttömänä ollessaan. Poikkeuksena siirtymäkaudesta on pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 5 vuoden paluusääntö .

Alle vuoden kestänyt työskentely

Mikäli henkilö on ollut sopimusmaassa lyhytaikaisessa alle yhden vuoden kestävässä työssä, vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon työskentelyehtoa Suomessa. Tällöin päiväraha määritellään sopimusmaassa saadusta palkasta.

Työnhaku EU-/ETA-maissa kolmen kuukauden ajan kotimaan päivärahalla

Työttömällä on oikeus lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun EU- ja ETA-maihin ja samalla säilyttää oikeutensa lähtömaan työttömyyspäivärahaan. Työnhaku voi kestää enintään kolme kuukautta. Päivärahaoikeus ulkomaantyönhaun aikana on sekä työntekijöillä että itsenäisillä ammatinharjoittajilla.

Lähdettäessä Suomesta työnhakuun tulee henkilön olla ennen lähtöä kotimaassa kokonaan työttömänä työnhakijana neljä viikkoa. Työnhakijan on ilmoittauduttava kohdemaan työnvälitykseen työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa, jotta hän voi saada päivärahaa ilman katkoksia myös muuttoajalta. Mikäli henkilö ilmoittautuu kohdemaan työnvälitykseen myöhemmin, päiväraha maksetaan ilmoittautumispäivästä lukien.

Työttömyysturvaa maksetaan ulkomaille korkeintaan kolmen kuukauden ajan. Jos henkilö ei löydä työtä, hänen on kolmen kuukauden kuluessa palattava Suomeen ja ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon, jotta hän säilyttää oikeutensa työttömyysturvaan.

Jos henkilö ei palaa työnhakijaksi Suomeen kolmen kuukauden enimmäisajan kuluessa, työttömyyspäivärahaa ei voida maksaa ennen kuin henkilö on ollut Suomessa työssä tai työ- ja elinkeinoviranomaisen osoittamassa koulutuksessa neljä viikkoa.

Kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää, jos syynä viivästykseen on ollut sairaus tai muu ylivoimainen este, mutta päivärahaa ei makseta pidemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta.

Kun henkilö lähtee ulkomaille, hänen on ilmoitettava ulkomaan työnhausta työ- ja elinkeinotoimistoon ja hankittava E 303 todistus. Todistusta ei voida kirjoittaa henkilölle, joka on lomautettu tai jolla on voimassa oleva karenssi. Suomessa työttömyyskassa antaa lomakkeen antaa pyynnöstä jäsenilleen ja Kansaneläkelaitoksen toimisto muille kuin kassan jäsenille.

EU/ETA- työnhaun jälkeen henkilö voi lähteä uudelleen EU/ETA-työnhakuun vasta, kun hän on ensin ollut Suomessa työssä vähintään neljä viikkoa ja sen jälkeen työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa neljä viikkoa.

VUOROTTELUVAPAA JA -KORVAUS

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori tai pitkäaikaistyötön taikka korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö.

Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavan työntekijän tai työntekijöiden yhteisen työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Jos työnantajan palveluksessa oleva osa-aikainen työntekijä on työttömänä kokoaikatyön hakijana työ- ja elinkeinotoimistossa, ja hänet palkataan vuorotteluvapaan johdosta vapaaksi tulleeseen työhön, voidaan vuorotteluvapaa toteuttaa ottamalla näin vapaaksi jäävään työhön työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut työtön työntekijä.

Työssäoloedellytys

Vuorottelukorvauksen saamisen edellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä henkilöllä on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään kymmenen vuotta ja että työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon.

Vuorotteluvapaalla ollut henkilö voi päästä uudelleen vuorotteluvapaalle oltuaan välillä töissä viisi vuotta.

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta, jos työntekijä

- saa työnantajalta palkkaa (ei koske luontoisetuuksia, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan ajan, tai työnantajan kustantamaa koulutusta) - suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta (kertausharjoitusten ajalta henkilöllä on oikeus vuorottelukorvaukseen)- on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa - harjoittaa päätoimista yritystoimintaa - saa sairausvakuutuksen mukaista sairauspäivärahaa (pois lukien omavastuupäivät) - saa sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityishoitorahaa tai hänelle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi- saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea- saa täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla- saa kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä vanhuuseläkettä tai täyteen eläkkeeseen oikeuttavien palveluvuosien perusteella vanhuuseläkettä- saa työttömyyseläkettä- saa koulutustukea- saa kuntoutustukea tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain perusteella - suorittaa vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa.

Kesto

Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Erityisestä syystä voidaan pidentää jo sovittua vuorotteluvapaata sen kestäessä, mutta pidennyksestä on sovittava viimeistään kaksi kuukautta ennen alkuperäisen vapaan loppumista. Vuorotteluvapaa tulee kokonaisuudessaan pitää kahden vuoden aikana sen alkamisesta.

Mikäli vuorottelija palaa tilapäisesti työhön omalle työnantajalleen vuorotteluvapaan aikana, kuluu vuorotteluvapaa työnteon aikana ja jatkuu sen jälkeen alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Vuorottelukorvauksen suuruus

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta , johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena olevaa työttömyyspäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Palkkakertymästä vähennetään 3,5 % (tel-maksua vastaava osuus) ennen vuorottelukorvauksen määrittelyä.

Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Jos vuorottelija on tehnyt vuorottelusopimuksen ennen vuotta 2010 ja on aiemmin ollut työttömänä ja saanut korotettua ansiopäivärahaa alle 150 päivää, voidaan vuorottelukorvaus määritellä korotetulla ansio-osalla korotetusta päivärahasta.

Työttömyyskassojen maksamien muidenkin etuuksien tavoin vuorottelukorvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa.

Mikäli hakijalla on työssä ollessa ollut luontoisetu, jonka saaminen jatkuu vuorotteluvapaan aikana, ei se vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen eikä sitä myöskään vähennetä tulona vuorotteluvapaan aikana.

Esimerkiksi asuntoetu, joka on ennakonpidätyksen alainen etuus ja joka muutoin huomioitaisiin etuuden perusteeksi, jätetään huomioimatta vuorottelukorvauksen suuruutta määriteltäessä, mikäli hakija käyttää etuutta myös vuorotteluvapaa-aikana. Jos taas vuorottelijalla on esimerkiksi ollut autoetu, josta hän luopuu vuorotteluvapaan ajaksi, huomioidaan se vuorottelukorvausta määriteltäessä ennakonpidätyksen alaiseksi tuloksi.

Hakeminen ja maksaminen

Työnantajan on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle työntekijän kanssa tehty vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys (esim. työsopimus) työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi. Samassa yhteydessä vapaalle jäävän työntekijän on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle palkkatodistus vapaata edeltävältä vähintään 52 viikolta. Vuorottelusopimuslomakkeen saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai työhallinnon internet-sivuilta www.mol.fi.

Vuorotteluvapaalle jäänyt hakee omalta kassaltaan vuorottelukorvauksen: hakemukseen tulee liittää alkuperäinen palkkatodistus, työrekisteriote ja kopio vuorottelusopimuksesta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon työttömyyskassalle, joka puolestaan antaa korvauksesta kirjallisen päätöksen ja maksaa korvauksen jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa. Kassalle tulee ilmoittaa kaikista muutoksista vapaan aikana.

Vuorottelukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Sitä on haettava kolmen kuukauden kuluessa vuorotteluvapaan alusta, mutta hakemuksen voi toimittaa jo ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Työhistoriatiedot

Vuorotteluvapaan edellytyksenä oleva kymmenen vuoden työssäoloaika todistetaan työrekisteriotteella. Työeläkkeen laskutapa muuttui 1.1.2007, joten sitä vanhemmat työt lasketaan tehdyn työajan mukaan, mutta 1.1.2007 lukien työhistoria kertyy niin, että vuosituloja verrataan TyEL-peruseläkkeen rajaan.

Työhistoriaan luetaan

- palkkatyö- pakollinen yrittäjävakuutettu työ yrittäjänä- lähetettynä työntekijänä tehty työ- sopimusmaassa tehty työ 31.12.2007 asti, vuoden 2008 alusta ei enää lueta.

Työhistoria karttuu myös silloin, jos työsuhteen jatkuessa työnteko ja palkanmaksu ovat yhtäjaksoisesti keskeytyneenä enintään vuoden ajan (esimerkiksi äitiysloman tai varusmiespalveluksen vuoksi).

Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla ns. työntekoon rinnastettavaa aikaa. Tällaisia aikoja ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet tai erityishoitorahakaudet, edellyttäen, ettei kyseinen aika ole jo kerryttänyt eläkettä. Myös hoitovapaalla sekä varusmies- ja siviilipalveluksessa oleminen ovat työntekoon rinnastettavaa aikaa.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on myös, että hakija on ollut vähintään 13 kuukautta palvelussuhteessa samaan työnantajaan. Tähän palvelussuhdeaikaan voidaan kymmenen vuoden työssäoloaikaedellytyksestä poiketen lukea rinnasteiseksi ajaksi vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo.

Työrekisteriotteen työssäoloajasta saa Eläketurvakeskuksesta tai kuntien ja valtion palveluksessa olevien osalta Kuntien Eläkevakuutuksesta tai Valtiokonttorista. Työhistoriatiedot on hyvä selvittää heti aluksi, koska työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa vuorotteluvapaata koskevan lausunnon ja hakija aloittaa vuorotteluvapaan, ennen kuin työttömyyskassa tutkii vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset. Jos tällöin ilmenee, että työssäoloaika ei riitä, ei myöskään etuutta makseta.

Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorottelukorvausta vähentävät vapaan aikana saadut palkka- ja muut työtulot siten, että korvauksen perusteeksi tulee soviteltu vuorottelukorvaus. Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta ei ole oikeutta korvaukseen.

Mikäli vuorotteluvapaan aikana maksetaan vuorotteluvapaata edeltäneeltä työssäoloajalta ansaittuja korvauksia, ei niitä vähennetä vuorottelukorvauksesta. Esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha ja erilaiset voitto- ja tulospalkkiot eivät vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen.

Työttömyysturvaa vähentävät lakisääteiset etuudet (kuten lasten kotihoidontuki) vähentävät myös vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaan keskeyttäminen

Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti on sovittava vuorottelijan ja työnantajan välillä. Vuorotteluvapaa katsotaan keskeytyneeksi, jos henkilölle syntyy oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai erityishoitorahaan tai hänelle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Jos oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan keskeytyneenä ja vuorotteluvapaa jatkuu normaalisti keskeytyksen jälkeen

MUUTOKSENHAKU PÄÄTÖKSEEN

Työttömyyskassa antaa aina hakijan hakemukseen kirjallisen päätöksen.

Jos hakija on tyytymätön päätökseen, hän voi hakea siihen muutosta kirjallisesti Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Aikaa valituksen tekemiseen on 30 päivää päätöksen tiedoksisaamisesta.

Etuutta koskeva valitus toimitetaan työttömyyskassaan, josta kirjelmä toimitetaan edelleen työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan.

Lautakunnan päätöksestä voi vielä valittaa 30 päivän sisällä vakuutusoikeuteen. Päätöstä koskeva valitus toimitetaan työttömyyskassaan, joka toimittaa sen edelleen vakuutusoikeudelle.

PALKKATURVA

Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen varalta.Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki työsuhdesaatavat, jotka työnantaja olisi velvollinen työntekijälleen maksamaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvittää työnantajan maksukyvyttömyyden viran puolesta.Tämän enimmäismäärän lisäksi voidaan maksaa työntekijän työaikapankkisaatavia enintään hänen puolen vuoden palkkaansa vastaava määrä, jos työaikapankista on kirjallisesti sovittu ja työnantaja on pitänyt työntekijäkohtaista tiliä saatavien kertymisestä työaikapankkiin.

Palkkaturvan hakeminen

Palkkaturvaa voidaan maksaa vain työsuhteisille henkilöille. Palkkaturvan hakijana voi olla työntekijä tai työntekijäjärjestö, jolle työntekijä on siirtänyt saatavansa perittäväksi. Työnantajan konkurssitapauksessa hakijana voi olla myös konkurssipesä.Hae palkkaturvaa lomakkeella, joita saa työ- ja elinkeinotoimistoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista ja internetistä. Työ- ja elinkeinotoimistot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ottavat vastaan palkkaturvahakemuksia sekä neuvovat palkkaturvaan liittyvissä kysymyksissä. Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti siinä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonka alueella työnantajan kotipaikka on.Hae palkkaturvaa 3 kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Jos hakemusta ei ole jätetty määräajassa, saatavaa ei voida maksaa palkkaturvana.Lisätiedot: työ- ja elinkeinotoimisto

MUISTETTAVAA

Sekä etuutta haettaessa että työttömyyden jatkuessa tulee kaikista työttömyysaikaisista ja olosuhteissa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon ja työttömyyskassaan niiden määräämällä tavalla, jotta työttömyysetuuksien maksatus sujuu mahdollisimman joustavasti. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi: - aikaisemmat jäsenyydet muissa kuin siinä työttömyyskassassa josta etuutta haetaan- peruspäivärahan saaminen- työnhakijana olo ja työnhaun päättyminen- työttömyyden jatkuminen- työsuhteen, virkasuhteen, oman työn ja yritystoiminnan alkaminen tai päättyminen- työsuhteesta, virkasuhteesta, omasta työstä ja yritystoiminnasta saatu palkka tai muu vastike- työsuhteen, virkasuhteen, oman työn tai yritystoiminnan perusteella saatu taloudellinen etu tai korvaus- erorahan saaminen- työhön käytetty työaika- yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä saatu tulo taikka- yritysomaisuuden ottaminen yksityiskäyttöön- TE-toimiston kanssa sovitun työllistymistä edistävän palvelun päättyminen - julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työvoimapoliittisen toimenpiteen päättyminen - liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai sotilasvammalain mukainen ansionmenetyskorvaus- Suomesta ja ulkomailta saatu tai haettu sosiaalietuus, mukaan lukien avio- tai avopuolison saama kotihoidontuki ja työnantajan järjestämä työntekijän eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke- myönnetty tai evätty palkkaturva- huollettavina olevat lapset- muu vastaava muutos.

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa

Postiosoite: Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki
fax. (09) 47857 209

Toimisto on avoinna arkisin klo 9.00 – 14.00

kassanhoitaja Paula Seppälä puh. (09) 4785 7200
e-mail: paula.seppala@iau.fi

kassanhoitaja Sari Meling puh. (09) 4785 7202 e-mail: sari.meling@iau.fi

kassanhoitaja Mirva Tuomi (äitiyslomalla)

etuuskäsittelijä Milla Suonio puh. (09) 4785 7203 e-mail: milla.suonio@iau.fi

kassanjohtaja Janne Becker puh. (09) 4785 7201 e-mil: janne.becker@iau.fi